Anni Lindbohm Jalkasen ja Kalle Jalkasen kirjeenvaihtoa

Puhtaaksi kirjoittanut Annin Aini tyttären tyttären Elisan poika Esko Nikander. Alkuperäiset kirjeet ovat Ilmarin tyttäreltä Annikki Virtaselta saatuja.

Ivar ja Elvira Lindbohmin 15.12.1866 syntynyt vanhin tytär Anna (”Anni”) Elvira Lindbohm avioitui 18.9.1858 Rautalammin Uudessa Häkkilässä syntyneen talonpoikaisen Kalle Jalkasen kanssa 23.12. 1888. Onnellinen avioliitto päättyi Annin varhaiseen kuolemaan 31.10.1896.

Kahdeksan avioliittovuoden aikana pariskunnalle syntyi viisi lasta: Veli Ilmari 14.10.1889, Arvi Adolf 24.1.1891, Aini Irene Elvira 5.9.1893, Sylvi Pauliina 28.3.1895 ja Vieno Katri Maria 3.8.1896. Näistä Arvi kuoli jo ennen äitinsä kuolemaa 1894.

Käsillä olevan kokoelman kirjeistä neljä on vuosilta 1887-88. Sisällöltään ne sijoittuvat Annin ja Kallen avioitumista edeltäviin kuukausiin. Näistä kirjeistä käy selvästi ilmi, ettei ainakaan Annin isä Ivar katsonut suopeasti tyttärensä avioitumisaikeita. Kiintoisaa oli havaita Annin toimeliaisuus niin monen moisissa käytännön järjestelyissä kuin itse suuren ratkaisunkin suhteen tyyliin eiköhän mekin mentäis naimisiin.

Kirjeistä viimeinen on ajalta, jolloin Anni on jo usean lapsen äiti.

”Mammalle” lähetetyssä kirjeessä ei ole mainittu vuotta vaan ainoastaan ”8p Toukokuuta”. Sisällön perusteella voi kuitenkin päätellä kirjeen olevan joko vuodelta  1895 tai Annin kuolinvuodelta 1896. Näin voidaan päätellä siitä, että kirjeessä mainitaan nimiltä muut elossa olleet lapset elokuussa 1896 syntynyttä Vieno Katri Mariaa lukuun ottamatta.

Kieliasultaan kirjeet on kopioitu ilman muutoksia. Annin tyylille näyttää olleen tunnusomaista pistää lauseet yhteen pötköön, mikä hauskasti ilmentää hänen toimeliaisuuttaan.

Toivotan hauskoja ja jopa jännittäviä lukuhetkiä.

Nipurissa 10 päivänä Joulukuuta 1887

Rakas kaivattu Kalleni!

Kiitos suuri kirjeestäsi jonka suureksi ilokseni sain vastaan ottaa. Et voi uskoa Kalle kuinka hyvän vaikutuksen kirjeesi minun sydämmelleni teki kuin huomasin että Kalle on minulle anteeksi antanut minun suuren rikokseni häntä kohtaan jolla minä niin kovasti pahoitin sinun mieltäsi ja oman mieleni se olikin aivan vastoin mieltäni kuin minun täytyi niin tehdä, sen asian kautta olen kyllä monta katkerata kyyneltä pudottanut sillä tiesinhän kuinka katkeran jälen tämä ero olisi jättävä meille molemmille jotka niin monta vuotta olimme kiinnitetyt toisiimme vaikka ajattelin silloin että täytyy koittaa kärsiä --- hänkin oisi saannu olla minun nimipäivilläni. Voi jospa ensivuonna annanpäivinä oli toisenlaista elämä uskallanko toivoakaan tällaista. Koskahan saisin tavata sinut? tuletkos ennen joulua kirkolle? Ihmiset ovat nyt siinä luulossa että olemme ihan erossa anna heidän olla jos sulta kysyvät niin sano että niin myö ollaan että oisivat rauhassa miestä. Vai niin ikävä sulla oli adventti iltana ehken narraat vaan minua jos lienet ollu ilonen kuin ajattelet että olit minusta päässy vapaaksi, mitäpä sinä minusta jos ajattelit jos kadotan yhden niin on mulla tuhannen jälellä. Nyt en jouda enempää kirjoittaa voi nyt hyvin pikku Kalle ja muista joskus kirjeelläsi sinua kaipaavata Anniasi.

Koulumestarissa pyhänä 4p Maaliskuuta

Rakas kaivattu Kalleni!

Tulin niin iloisella mielellä tänään kirkkoon toivoin että vihdoinkin saisin tavata sinut vaan paras oli että et tullu kuin on niin kovasti pakkanen vaan miksi et ole kirjoittannu mulle tällä viikolla kuin oisit saannu vaikka jokapäivä kirjeesi tulemaan, vaan etkö viitsi enää mulle kirjoittaa kirjoita pian syy mikä sulle on tullu vai etkö ole terve joku syy siinä mahtaa olla. Minulla on oikeen ikävä mieli  kuin et kirjoittannu Jumala tiennee milloin sinut tapaan ensi pyhänä en tule kirkolle joka pyhä en voi päästä vaan jos sattusit viikolla liikkumaan täällä niin kuinka joku lintu toisi mullekin sanan että tietäisin tulla luoksesi. Kuules kuin Helmi ja Gottlieb ovat julki kihloissa toissa päivänä julkaisivat kihlauksensa kuules Kalle eiköhän seurata esimerkkiä nyt se on meijän vuoro mitäs myökään ruvetaan olemaan näin sitte elämä on niin rehellistä kuin on julkikihloissa ei tällaisesta elämästä ole kyllä tästä asiasta täytyy tulla selvä jos et sinä puoleltasi tahdo toisen ehkenpä oletkin miettinyt asian toisella lailla koska et kirjoitakkaan mulle olen tyytyväinen päätöksiisi sinullahan ne nyörit seisoo minä tyydyn sitte osaani jos asia on mielestäsi lopetettava vaan en minä puolestani tahtoisi omaa Kalleani hyljätä jota niin totisella rakkaudella rakastan.  Kiire on enempää en jouda kirjoita pian annillesi mikä sinua vaivaa kuin et ole kirjoittannu. Suo anteeksi tämä on niin kiireesti kirjoitettu.

Jyväskylässä 27p Marraskuuta -88.

Rakas kaivattu Kalleni!

Kiitos kultani tervetulleesta kirjeestäsi jonka pyhänä suurella ilolla vastaan otin ja sain kuulla että onnellisesti tulit kotiisi. Ikävä minulla on olla sinua senhän kyllä voit arvata omasta kokemuksestasi, vaan lohdutan sillä itseäni että kohta saamme toisemme ijäksi niin täytyy kärsiä tämä vähä aika. Muuten olen ollu terve vaikka toisinaan nuo ikävät asiat painavat mieltäni kun ajattelen äiti armastani että kuinka hän mahtanee jaksaa kantaa raskasta kuormaansa voi jos voisin niin ottaisin kaikki kärsiäkseni hänen edestänsä se on minusta ikävin kuin ajattelen sitä Papasta en huoli mitään sillä hänellä ei ole mitään todellista kärsimystä muuta kuin omia juoniansa jos hän olisi toisenlainen niin kaikki olisi toisin. Etkös ole kuullut miten hän nyt on ollu asennolla ja josko hän on terve? Eiköhän heistä ole tullu vihamiehijä rovastin kans kuin rovasti oli meidän puolella oletkos kuullu siitä mitään? No miltäs kuulu kuin meitä kuulutettiin toiset painaa pääsi penkkiin voi kuin minäkin kuuntelisin kerta miltä tuo kuuluisi, vaan se on mahdoton kuulla tänne asti. Mulla on hyvin mukava kortteeri parempaa en olisi saanu mistään tässä saa olla aivan vapaudessaan. Mulla on ollu täällä yksi ompelija auttamassa vaan hidas tapa tuo ompeleminen on näin lyhyvien päivien aikana ja täällä kuin ompelijat tulevat vasta kello 9 aikana työhön ja onhan mulla ollu aina toisinaan tuttaviakin auttamassa. Kyllä minusta on hyvin ikävätä että näin täytyy olla vieraissa laittamassa ja vielä kaupungissa sillä nehän ovat oppineet niin hyvästi pidettäviksi niin minua niin säälittää tuo että jos se tulee liika kalliiksi, mutta helpommaksi se kumminkin tulee kuin se että antaa heille kotionsa ommeltavaksi. Johan meillä on ommeltuja vaatteita hyvä joukko. No mitäs sinä olet siellä toimittanut ja hommannut jokos sinä laitat sitä meidän pikku kamaria jossa tulemme asumaan minä jo kuvailen miten se on sievä ja miten meillä on siinä hauska asua sittenhän emme kaipaa mitään muuta kuin lämmintähän ne vanhat kaipaa ja ehken sitäkin siellä löytyy. No jokohan se on nyt tosi että tämä asia päättyy minä en voi sitä vielä käsittää. Viime yönä näin unta että meidät vihittiin ym. Kuulepas mitä ne siellä kotonasi sanoivat niistä häistä ehken heistä on se aivan suotta että niitä vietetään tehkää vaan niinkuin tahdotte yhdentekevä se mulle on jos ne tulevat liikapaljon maksamaan kuin sinun ilmankin pitänyt niin paljon minun tauttani kuluttaa vaan se on aivan omassa vallassanne. Jos niin on että niitä pidetään niin minä laitan täällä kutsumme kirjan Rouva Hämäläiselle Helsinkiin ja sille Maistere Siegberille  ja hänen rouvallensa Hämeenlinnaan niille täytyy laittaa ja kutsumuskirje sinne ennenkuin tulevat Rautalammille ynnä Rouva Martiinille ja Nybergin rouvalle eikös se ollu puhe että heitä kutsua vaikka tuskin heistä kukaan tulee vaan saahan ne kohteliaisuuden vuoksi kutsua vai mitä. Joko olette kirjoittaneet ne kutsumus kirjeet anna Ernst Stoonen ne kirjoittaa minä tykkään ettei Rautalammille tarvi laittaa kuin viikkoa ennen häitä Saapa nähdä josko Mamma pääsee niihin meidän häihin jos niitä tulee pidettäväksi Kuules jos on niin, että tarvitten jonkun oppineen passarin lisää niin minä neuvoisin ottamaan sen Sofia Hännisen joka on ollu meilläkin kyllä ne kirkolla tietää hänet ja hän mielellään tulee. Kyllä sillä Henrikalla on nyt hommaa minun tauttani vaan sano että kyllä minä sitten hommaan kuin hänen läksiäisiään pidetään. No mitenkä se Riikka Turpeinen jaksaa eikös sillä ole ikävä emeliänsä sano multa terveisiä että kohta tulen häntä lohduttamaan ja ja sitten kirjoitetaan emelille pitkä kirje niin kyllä riikan suu menee heti vehnäselleen ei se muuta tarvihte minä jo näen miten se riikan suu on naurussa mitäs se Riikka tuumaa kuin tietää että minä tulen? Tänä iltana kävin saunassa näihin seminaarin tyttöjen kans. Kuules kuin tulet minua hakemaan niin tule niin aikaseen että pääsemme lähtemään täältä 20p. Joulukuuta silloin Viivikin lähtee niin mentäs kaikki yhtä matkaa jos Vennikin tulee niin hänkin tulee samaan matkaan niin meitä tulee koko jouhta joukko sitte myö tultas perjantaina Rautalammille ja mulla olisi siellä yhtä toista hommaa ennen pyhää, niin tahtoisin tulla jo päivää ennen häitä Rautalammille. Kuules nyt hyvä Kalle ethän jo kauhistune että vielä pyydän sinulta rahaa minä en ymmärrä miten ne vaan vaikka en mielestäni mitään joutavata laittanut niin ne vaan näkyvät tulevan maksamaan niin olen räknännyt että vielä välttämättömästi tahtoisin yksi sata markkaa sillä mulla olisi vielä niin monta tarvista elä suinkaan luule että mitään joutavia ostan vaan mitä välttämättömästi tarhten jos voit niin laita jo ennemmin kuin tulet minä ostin valkoista merinaa morsius leningikseni vaan se vaate on vielä maksamata ja lupasin ensiviikolla sen maksaa onhan mulla vielä rahaa pieniin tarpeisiini ja että saan neulojoihin palkat maksaa. Voi kumminki että ei pidä olla sellaista isää jolle voisi näistä asioista kirjoittaa vaan täytyy sinua kiusata jota en suinkaan mielelläni tekisi vaan minkä sille saa täytyy kärsiä vaan. Nyt täytyy lopettaa kirjeeni sillä kello on 12 yöllä ja uni on tullu vieraaksi hyvästi siis rakas Kalleni voi hyvin ja kirjoita pian omalle morsiamellesi Annille. Muista ettet näytä kenellekään tätä huonoa kirjettäni, josta tuskin itsekään saat selkoa, vaan koita parhaasi: en jaksa lukea läpikään koko kirjettä.

Kuules minä laitan tässä postissa morsiustäkkivaatteeni sinne Rouva Sihvosen stikattavaksi se kuuluu stikkaavan niin helposta kuin minä kuin minä reknasin mitä stikkuu täällä tulisi maksamaan niin tulee paljon kalliimmaksi kyllähän tässä olisi sellaisia hyviä ihmisiä jotka auttaisivat vaan niillä pitäisi olla hyvät rahtiringit mitäs se ei maksa ja millaista jälkeä sitten tulee sen voit arvata kuin yks pistää yhden piston ja toinen toisen niin parasta on että hän ne stikkaa ne olis jo sinun mukanasi pitänyt laittaa. Kuules kyllä sinun on kutsuttava Rouva Sihvonen häihin kun hän stikkaa ne meidän morsius täkit vai miten sinä tykkäät. Morjens sitte Kalleni armas.

Jyväskylässä 5p joulukuuta 1888

Rakas sulhoni Kalle!

Kiitos viime kirjeestäsi ynnä rahoista jotka olivatkin tervetulleita sillä elämä täällä ei näy olevan ihan helpointa toista se on kuin maalla vaikka kuinkakin tarkka olisi , näistä viimeisistä rahoista maksoin morsiusleninki vaatteeni joka maksoi 26 markkaa ja vuorien ja tarpeiden kans maksaa liki 40 mark. Sitte tilasin Helsingistä toisen vihkimätyynyn joka maksoi 13 mark. Sitte morsius sloja (?) joka maksoi 8 mark. Sitte vihkityynyjen valmistus palkat ja tarpeet tulevat maksamaan liki 10 mark ja ja sitte ompelija n palkka tulee vielä liki 10 markkaa ja yhtä ja toista pientä tarvista joita en viitsi luetella kyllähän se minua huolettaa kovasti että kaikki täytyy laittaa sinun varoillasi etkös ajattele Kalleni kyllä olisi pitänyt ottaa niin rikas morsian jollen ei olisi tarvinnut niin paljon antaa, niin ajattelepas eikös tuo olisi ollut toista mielestäsi. Kyllä se on ikävät kuin kaikki tulee niin kalliiksi ja vielä lisäksi olla kaupungissa ja vierasten ihmisten luona vaan minkäpä sille nyt saa se täytyy olla niin sitä ei voi auttaa. Lauri Ekberg tuli juuri Helsingistä kaupunkiin ja on menossa Rautalammille ja nyt saan hänen mukanaan kirjeen sinulle ja Mammalle. Kuules veikkonen kuin hän sanoi minulle että tokkos muistat ettäs olet luvannut minut jo kauvan sitten sulhaspojaksesi ja minun täytyi tietysti sanoa että no mitenkäs muuten niin kyllä se Lassi on otettava jonkin siaan olikos pappilan Arthur niihen sulhaspoikien joukossa niin se saa olla pois ja ota Lauri hänen siaansa etten tule sanojeni syöjäksi ja olethan sinäkin ainakin vanha tuttu Laurin kanssa hän voisi olla Aino Dahlbergin pari. Wenni kirjoitti minulle ja käski toivottamaan onnea sinulle ja Jumalan siunausta y.m. hyvää, kuules miten ikävätä kuin ei Wenni tule Jouluksi kotia eikä meidän häihin hän kirjoitti näin että siihen on monta syytä että jos hän tulisi kotiin niin hän tulisi midän häihin mielellään vaan siinä tulisi luultavasti jonnin joutavia riitoja papan kanssa ja toiseksi häneltä menisi niin paljon aikaa hukkaan ja luvut keskeytyisi ja kolmanneksi tulee matka niin kalliiksi ettei hän kaikista näistä syistä tulla voi miten tuo on ikävätä olisin niin mielelläni tahtonut Vennin häihini, taitaa pitää ottaa Georg Vennin siaan sulhas pojaksi jos hänkään pääsee koska Mamma kirjoitti mulle että luultavasti ei meitä kukaan pääse teidän häihin. Voi kumminkin jos ei mamma pääse miten silloin voinen sen illan päähän päästä voithan arvata miten katkerata se on Mamma rukasta ajatella olevansa lapsensa vihkiäiset niin likellä ja ei saaha olla näkemässä millä tavalla myö saatas se ukki puhutuksi että hän laskisi edes ne muut joukot jos hän ei itse tule tuumi nyt niihin viisaampien kanssa. Tuosta asiasta katsohan sinä laitat kutsumus kirjeen minun kotiini koko perheelle yhteisesti. Mitähän jos sinä uskaltaisit käydä hänen luonansa puhumassa oikein kauniisti pyytäisit hänen leppymystään ja tulemaan meidän häihin ja laskemaan edes muita jo ei itse tule, elä suinkaan sano hänelle mitenkään pahasti ole vaan nöyrä vaikka hän käskisi sinut ulos ovesta, jos vaan uskaltaisit niin koita vielä kerta hänelle puhua oikein hyvästi jos se auttaa ja minä koitan hänelle vielä kirjoittaa kauniisti en enää viitsi vaan Mamman tautta teen senkin vielä. Viime postissa sain Provastinna Stenvallilta kirjeen ja onnentoivotuksen ja yhdet valkoiset villa sukat jotka hän laittoi morsius lahjaksi ja kummin muistoksi hän on minun kummi ja Rosa laittoi onnentoivotus kortin jonka laitan sulle että saat lukea nuo sievät värssyt, jotka ovat tuossa. Kuules kyllähän nekin olisivat olleet kutsuttavat kuin se on minun kummini se provastinna vaan tee kuin tahdot. Tuohan tullessasi se iso kapsekki jonka teit veljelles että saan leninkini siihen etteivät kovin rutistu. Wiime pyhänä Hanna Martiinia ensikertaa kuulutettiin ja siellä olin kuuliaisissa siellä oli oikein paljon ihmisiä ja tanssivat aikalailla. Etpäs muistannu kirjoittaa mulle miten meitä kuulutettiin vaikka lupasit. Kuules muista laittaa Maisteri Siegberille kutsumuskirje ja ensi postissa Hämeenlinnaan kysy postiryökkynältä heidän osoitetta muuten se on liika myöhää sitte kutsua kuin tulevat Rautalammille Hanna Siegberg on luvannut tulla minua pukemaan morsiuspukuun muista vaan laittaa se kutsumus heille, kyllä minä laitan Rouva Hämäläiselle ynnä niille kuin oli puhe minä tykkään ettei niitä kutsumus kirjeitä siellä tarvii jakaa ennekuin viikko ennen häitä. No miten matkasi onnistui Kuopioon mites Veljesi Aron tuumasi sinun puuhistasi? No nythän pitänee jo lopettaa kirjeeni ja ruveta kirjoittamaan Mammalle vielä pitkä kirje. 20 p . lähdemme täältä Jyväskylästä Rautalammille, kuules eikös teillä ole yksi lämmin maitokamari niin antakaapas eli jos Henriikka antas sitä lämmittää joku päivä ennen häitä niin siellä saisivat vaatettaa niin rauhassa minua siellä muussa huoneissa on vieraita luultavasti. Hyvästi nyt ja voi hyvin terveisiä tuhansia sinun ikävöivältä Anniltasi.

Jyväskylässä 15p Joulukuuta 1888

Rakas kaivattu oma Kalleni!

Koska kuulin että Herra Viikki menee Rautalammille teidän kautta niin kirjoitan sulle muutaman sanan paljon en jouda sillä mullakin on täällä kiire olevinaan puhellaan sitten kuin tavataan toisemme. Kuules jos puhuisit Keinasen kans että saatais osa tavaroista hänen reissään tulemaan sillä minä luulen että meille tulee muutoin ahtaan laista sillä morsiusleninkikin täytyy panna enenpi isonlaiseen loodaan eli jos tuot sen ison kapsäkin tullessasi. Tuopas mulle joku villa liina lisää jos on pakkanen kuin tulet etten palellu. Viivi ei pääse lähtemään ennen kuin torstai iltana tai perjantai aamuna eiköhän meidän pitäisi lähteä ennemmin vai oletkos markkinoilla kyllä minun täytyisi oikeastaan olla siellä Rautalammilla torstai iltana sillä minun täytyy hommata vielä siellä yhtä ja toista ja ehken menen kotiakkin veilä käymään Pappaa kahtomassa että mitä hän siellä tuumailee. Markkulan Adolfina kävi täällä ja kutsui meitä sinne yöksi kuin matkustamme täältä. Minä taas olen ollu hammastauvissa koska viime yön valvoin  etten nukkunna ei silmänräpäystäkään ja muutoinkin olen ollu vähän kipeä ja täytyi käydä Lääkärin luona ja sain kolmenlaisia rohtoja vaan enhän kumminkaan ole ollu sängyn päällä olen kummikin tällä kertaa melkeen terve. En jouda enempää voi hyvin rakas sulhoni ja tervetuloa Anniasi hakemaan ikuisesti omaksesi. Ei ole enää kuin viimeinen viikko jälellä meidän nuoruutemme ajasta ja sitte alkaa ja tullu elämä toisenlaiseks eikös se ole kummallista ajatella että näin pitkälle olemme tulleet asioissamme. monta suuteloa lähettää annisi.

18p Toukokuuta

Vielä unohdin kirjoittaa niistä lyökistä ei niitä ole enää missään täällä. Antakaa yksi pieni ruohosipulilyökki puska Annalle, että tuo mulle kuin siat söi kaikki minun ruoho lyökkini enkä saa egrörään lyökkiä ja se ei muuten maistu miltään. Joko Mamma on saanu tilatuksi Ilmarille sen hatun. Meihin tuli Ainiin ja minuun niin kova yskä siitä pohja tuulesta. Aini on ollu oikein kipeä kuumetta ja pään koskua siinä on ollu. Eeva taas otti viime lauantaina villapaijan pois joka oli ihoa vasten niin kummakos se oli jos Ainiin tuli yskä parraaksi tuli pohjatuulet kukapa sille paljon hirvii sanoa mistään joka on viisampi kuin muut kukaan nyt se näki miten se kävi kolmeen yöhön ei Aini rukka ole saannu maata paljon yhtään kuin rykii ja itkee Ja en ymmärrä mikä kosku sillä tuolla Sylvillä on kun se joka toinen ilta iltapäivällä itkee pitkät hollin niin hirmuisesti että on ihan mustan punainen mahaan se luultavasti koskee illallakin se huusi niin hirmuisesti eikä mistään tullut apua pikku roppia minä olen sille antanut ja konjakkia vähäsen ja viiniä ja voidellut mahaa. Kalle menee kirkkoon taas on niin ikävä jäähä tänne kuin on niin tyni ja kaunis niin mielelläni minäkin lähtisin vaan en pääse. Hyvästi voikaa hyvin terveisiä sinne koti joukoille Annilta

Seisomassa vasemmalta Ilmari Jalkanen

( Annin ja Kalle Jalkasen esikoinen)

Verna von Herzen, Waldemar L (?), Verner L. sylissään

Sigrid, Ina Vernerin puoliso, Aarne L., Hjalmar L., Maria L

(os. Ritvanen), Georg L., Ines L.

istumassa vasemmalta:

Kalle Jalkanen (Annin leski) edessään lapsensa Katri, Sylvi ja Aini sekä Viivin poika Eilo Palander, Alexander von Herzen ja tyttärensä Margareta, Elvira L. "mamma",

Pöydän takana seisomassa:

Ragnar L (Vernerin ja Inan poika), Elvi Palander (Viivin tytär), Elsa Maria L.(Georgin tytär??

Kuvan tiedot: Alkuerä Peuran museo Rautalampi kuva 17 numero 2212/ kopio

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/99001

Tässä latauslinkki Viivi Valgrenin elämästä tehtyyn Pro Gradu-työhön: Tahdoin olla vapaa enkä orja

Taiteilija Viivi Valgrenin irtautuminen sivistynesitön elämäntavasta ja lapsuuden perinnöstä